torstai 16. helmikuuta 2012

1 viikko

Tänään tuli sitten 1 viikko täyteen kaikilla. Ja onnekseni voin ainakin toistaiseksi puhua kaikista, sillä Sisun kanssa oli taas lähellä ettei käynyt huonommin. Heräsin tiistai-keskiviikkoyöllä siihen, että joku pennuista kiljui erilaisesti kuin ennen. Ensin ajattelin, että Moa vaan aikoo liiskata sen ja siitä huuto. Huuto ei kuitenkaan loppunut, enkä minäkään meinannut saada Sisua hiljaiseksi. Yritin hieroa vatsaa ja laittaa tissille, mutta mikään ei auttanut eikä ruokakaan maistunut. Punnailin pentujen painot ja siinä missä muille oli yön aikana tullut noin 20 grammaa, niin Sisulle oli tullut vain 5g. Päätin ruokkia sitä taas pullosta ja yrittää sitten hieroa vatsaa, jos se auttaisi vatsavaivoihin. Sainkin sen sitten aamulla rauhoittumaan ja se rupesi itsekin syömään. Ajattelin, että asia on sillä kunnossa, mutta päivällä huomasin, että Sisu oli paljon veltompi kuin muut eikä taaskaan suostunut syömään. Ajattelin, että se on vain väsynyt ja siksi ei syö. Painoa kun oli tullut aamuun nähden ihan hyvin.

Iltapäivällä totesin, ettei kunto alkanut kohenemaan ja soitin Vammalaan Viksuun jos päästäisiin käymään. Eläinlääkäri oli kuitenkin juuri lähdössä, joten lähdimme Vammalan kaupungineläinlääkärin iltavastaanotolle. Pakkasin kylmälaukkuun lämpöpulloja ja Sisun matkaseuraksi isoimmat pojat, Jytkyn ja Aarnin. Alkumatka sujui hiljaisesti ja pennut vain nukkuivat. Ennen Vammalaa ne heräsivät ja kiljuivat sitten lähes yhtäjaksoisesti seuraavan 1½ tuntia. Onneksi äitini ajoi autoa, mun hermoillani ei olisi onnistunut. Eläinlääkäri oli myöhässä, mutta onneksi pari ystävällistä ihmistä päästi meidät etuilemaan jonossa, sillä Sisu oli siinä vaiheessa jo todella veltto. Eläinlääkäri mittasi lämmöksi 40,1 astetta, joka on siis aivan liikaa. En nyt muista epäilikö hän keuhkokuumetta, keuhkoputkentulehdusta vai jotain muuta yhtä mukavaa. Sisulle annettiin antibioottipiikki ja sain myös reseptin mukaan. Kotimatkalla ajattelin ettei se voi selvitä, kun on nyt jo niin naatti.

Kotona Moa tietysti oli ihmeissään, että missä pennut ovat. Kaikki kolme olivat matkan ja huutamisen jäljiltä ihan puhki. Sisu yritti hiukan itse juoda, mutta aika heikkoa oli. Hetken odottelun jälkeen juotin sitä itse ja toistin saman vähän ajan kuluttua. Viilentelin myös sen tulikuumaa vatsaa kylmällä paperinpalasella, vaikka pentua käskettiinkin pitää lämpimässä. No lämmintä huoneessa oli, mutta maalaisjärjellä ajateltuna, niin eihän sitä itsekään jaksa korkeassa kuumeessa tehdä mitään, niin parempi koittaa vähän edes alentaa sitä. Satun idea tämä tosin oli, ja onneksi se toimi (tai sitten antibiootit)! Hetken päästä Sisu jaksoi jo juoda itse. Heräilin yöllä pariin kertaan katsomaan tilannetta ja joka kerta se joi itse, joten en ruokkinut sitä enää. Eli toistaiseksi kaikki taas hyvin. Toivottavasti kuuri tehoaa, eikä enää tulisi ongelmia. Vähän vetelämpi Sisu vielä on muihin verrattuna, muttei mitenkään paljoa. Josko se siis siitä.

Sitten niitä 1-viikkois kuvia, joita ei ole montaakaan. Jotenkin tässä hässäkässä ei ole tullut kamalasti otettua (järkeviä) kuvia. Huomasin juuri, ettei Aarnista tullut yhtään kunnon kuvaa. Nooh, ehtii niitä ottamaan. Ja Mustiksellekin löytyi uusi ja parempi työnimi, Mokka. Vielä Mustajalalle joku kunnon kutsumanimi.

kaikki koossa ja ikää tasan viikko

Aarni alla, Mustajalka ja Sissi nukkumassa
Mustajalka ja Sissi
Jytky
Jytky ja Mokka
Mango ja Sisu
Mango
Mustajalan nenä


Ja sitten vielä painot viikon iässä:
- Sisu 560g
- Jytky 750g
- Mango 695g
- Mokka 605g
- Aarni 710g
- Mustajalka 635g
- Sissi 466g

Melkoinen heittohan tuossa on isoimman ja pienimmän välillä. Kaikki muut paitsi Sisu ja Mokka ovat tuplanneet painonsa. Niilläkään ei ihan hirveästi jäänyt uupumaan. :)

1 kommentti:

  1. Tsemppiä Sisulle! Täällä ollaan sormet ja tassuvarpaat pystyssä.

    VastaaPoista