lauantai 19. heinäkuuta 2014

Pentuja pentuja pentuja!

Hieman laahaa taas nämä päivitykset perässä, mutta yritetään nyt reipastua.

Eli Moan pennut syntyivät viikko sitten lauantaina 12.7. keisarinleikkauksella. Homma meni siis kuten ennustin, pelkkiä poikia ja kaikki pieleen. No, nyt jaksaa jo hieman hymyilyttää toisin kuin viikko sitten. Kävin viikko sitten vanhemmillani syömässä, kun Moa ei edelleenkään osoittanut synnyttämisen merkkejä ja vuorokausiakin oli vain 59. Kotiin tultuani huomasin sohvalla märän vihertävän läntin, jolloin hälytyskellot heti soivat. Hätäpäissäni soittelin Satulle ja parille muulle kokeneelle kasvattajalle sekä toki päivystykseen. Periaatteessahan vihreä lima ei ole automaattisesti merkki siitä, että kaikki on pielessä. Siihen yritin itsekin uskoa ja hetki odoteltiinkin jos synnytys lähtisi itse käynnistymään. Lopulta totesin, ettei omat hermot kestä ja päivystäjäkin oli sitä mieltä, että vähintään kannattaa ultrata mikä on porukan tilanne.

Niinpä Moa sitten ultrattiin ja heti kättelyssä voitiin todeta, ettei yhden pennun sydänääniä ainakaan kovin helposti löydetty. Synnytys ei edelleenkään ollut käynnistymässä ja Moa oli varsin levollinen. Loppujen pentujen selviämisen takia Moa päätettiin leikata heti. Leikkaus itsessään meni todella hyvin. Minä ja ystäväni Kaisa vastasimme pentujen herättelystä. Viisi pennuista lähti virkoamaan hyvin, mutta sydänäänettömän pennun kohdalla ei ollut mitään tehtävissä. :( Toinen punaisista pojista hiipui aivan yllättäen, koska emme olleet tajunneet sen vetäneen nestettä keuhkoihin. Yli tunnin pentu oli pöydällä kohtuu pirteä, liikkui ja itkeskeli niinkuin muutkin. Äkkiä se olikin aivan sininen ja vaikka nesteet siinä vaiheessa tajuttiin ravistella keuhkoista pois, ei pentu jaksanut enää lähteä hengittämään. Sydän löi kyllä pitkään, mutta sekään ei auttanut. Hirveästi harmittaa, että oman osaamattomuuden takia tämä pentu menetettiin. Olisi pitänyt tajuta, että sen ääni ei ollut aivan niin kimakka kuin muilla ja ehkä se oli alusta asti myös hieman haaleamman värinen mitä muut. Itsensä ruoskimista on tullut harrastettua melko paljon, mutta sitähän tämä muutenkin pääsääntöisesti on. Toisaalta kokemus oli älyttömän opettavainen. Nyt tiedän sen, että pieni vihreä lima ei kenties ole haitallinen, mutta suuri määrä aiheuttaa välittömän lähdön eläinlääkäriin. Toisaalta osaan myös kuunnella tarkemmin pentujen pitämiä ääniä ja tarkkailla niiden väriä. Oppia ikä kaikki, mutta toki toivon, että lopputulos olisi ollut parempi. Sitä en koskaan saa tietää miksi yhden pennun istukka oli irronnut. Voi olla, että Moa on koheltanut liikaa loppuraskauden aikana (hän ei siis mielestään edes ollut kantavana) tai sitten vain huonoa tuuria.

Jotta kaikki olisi vielä hieman mutkikkaampaa, niin yhdellä pennulla todettiin heti eläinlääkärissä erittäin paha häntämutka. Mutka oli heti selkärangan jälkeen, loivasti alas ja 90 astetta oikealle. Oikeastaan siis juuri peppureiän tiellä. Hännässä oli myös toinen mutka muutaman nikaman päässä, joka sitten käänsi hännän takaisin "normaaliin" suuntaan. Eläinlääkärin kanssa päädyimme seurailemaan, että josko pennusta on eläjäksi. Voihan se olla, ettei sillä ole muuta vikaa kuin mutka hännässä. Itse pessimistinä uskon, että sillä on muitakin kehityshäiriöitä. Aika näyttää ja mikäli pentu pysyy luovutusikään asti elossa, niin sanomattakin on selvää, ettei se lähde minulta mihinkään. En kestäisi sitä, että muutaman kuukauden päästä uusi omistaja joutuisi lopettamaan pennun esiin tulleiden vikojen takia. Yhtään aussieurosta ei pitänyt mulle koskaan tulla, mutta miten näyttääkään käyvän. Merlepojan häntä typistettiin siis maanantaina mahdollisimman tyvestä. Hieman häntää siihen näyttää jääneen ja sekin töpö on inan kaartunut oikealle. Muuten paino on lähtenyt hyvin nousuun, että nyt lähinnä odotetaan ja seurataan.

Muille pojille kuuluu hyvää ja painot heilläkin kasvavat kovaa tahtia. Kaikki ovat viikon ikään mennessä tuplanneet lähtöpainonsa. :) Sitten muutama kuva. Lisää lupailen sitten kun keksin miten Nokia skydrive-palvelua käytetään. Tällä hetkellä lataan kuvat ensin faceen ja sieltä tallennan koneelle ja sitten tänne. ;)
Merlepoika ja mutka

Pojat 2. vrk
Punapoika 2. vrk

Pojat 5. vrk

Pojat viikon iässä


Merle pari päivää typistämisen jälkeen

1 kommentti:

  1. Voi kun harmillisesti kävi noiden pienten kanssa, mutta iso tsemppi tälle nelikolle ja toivotaan että myös häntämutkallisesta kasvaa oikein iso ja reipas mies :)

    VastaaPoista