Laiskoja laiskotuttaa

Onneksi tätä ei tullut nimettyä treeniblogiksi, sillä treenailu on kyllä jäänyt niin vähälle, että oikein hävettää. Viimeisen kolmen viikon aikana on treenattu kahdesti agilityä eikä mitään muuta. Eikä voi edes vedota kiireeseen tai muuhunkaan. On vain tullut melkoinen burnout, kun tuntuu ettei mikään mene putkeen. No onneksi oltiin Elinan agilitykoulutuksessa viime sunnuntaina. Rataa ei ihan hirveästi ehditty treenailemaan, vaan lähinnä koitettiin saada Moa juoksemaan puomin kontaktista läpi ja sitten korjailtiin sitä uudella tavalla. Virheen jälkeen en saa sanoa Moalle mitään, menen kyykkyyn enkä saa katsoa koiraa. Eräänlainen jäähy siis, josta koira menee hämilleen ja toivon mukaan hiukan pudottaa virettä alaspäin. Sama pitäisi kehdata tehdä kisoissa, mut emmää kehtaa! : D Tämän viikon treenit jäi oman sairastelun takia väliin, mutta ens viikolla täytyy kokeilla samaa hommaa. Hulluna ilmoitin meidät Lempäälään kisoihin 19.11., joten siellä joudutaan sitten jäähyilemään jossei kontaktit pelitä! Hyvällä tuurilla tosin juoksu alkaa ennen sitä.
 
Moan kanssa treenaaminen on kyllä välillä sellaista, että huhhuh. Just treenikavereille kirosin, että minkä ihmeen takia sitä vaan treenaa ja treenaa ja maksaa itsensä kipeäksi siitä. Sitten kun menee koiran kanssa ihmisten ilmoille, niin se ei kuitenkaan osaa mitään ja käyttäytyy kuin mikäkin reikäpää. Hivenen turhauttavaa! Ja sitten vielä minä hullu haluan toisen tuollaisen kuumakallen! : D Jotain masokistin vikaa varmaan. Ei vaiska, on se hieno elukka hyvänä päivänä...

Toffonkin rasvapatin poisto oli ja meni ja hampaatkin tsekattiin. Tikitkin poistettiin isän kanssa sunnuntaina ja haava näytti hyvältä edelleen. Hampaatkin oli kuulemma hyvät, joten toivottavasti se ei niiden takia jouduta enää käymään lekurissa. Vanha pappa se vaan sitkeästi porskuttaa siinä missä nuoremmatkin. Ei mitään vikaa missään. Saappaat jalassa se lähtee sitten kun aika tulee!

Onneksi viikonlopulle on suunnitelmissa treenailua. Sini pitää meille tokotreenit Äetsän hallilla. Ilmottauduin mukaan molemmilla koirilla. Tintan kanssa luultavasti hiukan höntsäillään jotain, mutta Moan kanssa täytyis ihan tosissaan ruveta treenaamaan niitä voittajan liikkeitä. Kovana tavoitteena saada ens keväänä voi1-tulos. TOSIN melko mahdotonta, jos ei treenaa lainkaan... Onneksi on hyvä koira, niin ei tarvi miljoonaa toistoa! Heh!

Jaaha, kaippa sitä jaarittelisi taas aikansa kuluksi vaikka mitä, jos tätä nyt joku edes sattuu lukemaan. : D Hyvä tapa vältellä koulutehtävien tekemistä!

Tintakin pääsee muuten taas pitkästä aikaa virallisiin agikisoihin loistamaan taidoillaan! Jei. Paitsi jos silläkin alkaa juoksu. Tarttis varmaan hankkia poikakoiria. Jos muuten jotain kiinnostaa kiva lyhytkarvanen tuontibcnarttu, niin kaverilla ois tarjota. Että vinkvink vaan, täyssiskonsa on ainakin superkiva!